Uusi kausi on saatu tulille ja kauden ensimmäinen rapsakan kuiva blogi-teksti isketään ilmoille liian kuumasta bussista jossain Heinolan maisemista. Takana on ottelu, joka varmaankin herätti vahingoniloa jota kuinkin kaikissa lajia seuraavissa ihmisissä. Ja kyllähän siinä itselläkin oli melko epäuskoinen olo, kun kuuli ottelun ajankohdan. EBT-pelin jälkeen Syrjälä toivoi, ettei voitosta tule palkintomatkaa mihinkään Jyväskylään. Täällä keskellä metsää ei Google toimi mutta luulisin ettei Savonlinna ainakaan yhtään matkustajaystävällisempi kohde ole.

Tulomatka taittui rattoisasti, jokaiselle kuitenkin löytyy bussissa ihan hyvin tilaa. Kasassa on sen verran iloisia velikultia, että jutustelu pääsee kunnolla alkuun vasta kolmen tunnin jälkeen. Ja jos meinaa hiljaiseksi käydä niin Kimmo kertoilee tarinoitaan varsin värikkäällä tavalla. Kello on vähän yli kaksitoista yöllä, junioriosasto ja pari muuta nukkuvat, loput taitavat katsella leffaa.

Pelistä ei tällä kertaa ole liiaksi kerrottavaa. Siinä missä FoKoPo edusti tasokasta vastusta sarjaan valmistautuessa, niin BSL sijoittui sektorin toiseen laitaan. Kaikki kunnia vastustajalle mutta pelistä tehtiin kyllä itse niin vaikea kuin se noin 30 minuuttia oli. Ensimmäisten minuuttien aikana jyrättiin taululle kunnon ero. Sitten selkä suoraksi, pää kuumaksi tuomareiden vihellyksistä ja vastustaja päästettiin peliin mukaan. Viimeisessä erässä paketti taas kasattiin ja revittiin rennolla otteella 28 pisteen ero. Tällaisia nämä harjoituspelit tosin aina ovat, vuoristorataa alusta loppuun joukkueiden etsiessä toimivia konsepteja kentälle.

Joukkue on hioutunut yhteen mukavasti. Syrjälä ja Heiskanen olivat vahvuutta juuri niille pelipaikoille, kuin tarvetta olikin ja Ilari Heino toi mukavasti lisää leveyttä penkille. Avausviisikkomme on tällä kaudella todella väkevä. Oli suorastaan huvittavaa, kuinka FoKoPo:n Jeremy McCullogh joutui antamaan ensimmäisiä näyttöjään Syrjälää vastaan. Divarissa tulee kuitenkin todennäköisesti vastaan myös erittäin paljon köykäisempiä vastustajia kuin lopultakin terveenä oleva Sami. Viisikon lisäksi Anssilla on käytössään paljon pelaajia, jotka ovat valmiita pelaamaan isoja minuutteja tarpeen vaatiessa. Viimekauden loukkaantumisista toipunut Huovinen on kyllä melkoisen tasokas mies tulemaan mukaan penkiltä. Roolit ovat siis hyvin tiedossa ja sisäistettynä. Tuomo ja Allu saavat varmasti runsaasti vastuuta vastustajan pelinteon pysäyttämisessä, siinä missä allekirjoittanut ja Teppo tulevat kentälle tummuttamaan läskiä kovalla yrityksellä puolustuspäässä. Viime keväänä Närönkadulla katseltiin antaumuksella Euroliiga-pelejä ja siellä Jarkko Ilonen näki valon katsellessaan Pablo Prigionin pelejä Real Madridin paidassa. Lopputuloksena Jarkko on alkanut pelaamaan ylivoimaisesti elämänsä parasta palloa ja ollut selkeästi riittävän tasokas mies johtamaan hyökkäyspeliä. Harjoittelu onkin keskittynyt hyvin pitkälti oman hyökkäyspelitavan luomiseen.

Anssi varmaan kertoo omat mielipiteensä mutta allekirjoittaneen mielestä on ollut todella mukavaa, kun joukkueessa todellakin on leveyttä sen verran, että olemme pystyneet vetämään tasokkaita harjoituksia yksittäisistä poissaoloista huolimatta. Pelkästään positiivisena asiana koen myös sen, että jos omat työkiireet pakottavat olemaan liikaa pois harjoituksista, niin kokoonpanoon on pyrkimässä heti nälkäisiä junnuja. Tulevaisuuskin näyttää siis ihan hyvältä. Sarjakauden alkuun lienee kolmisen viikkoa. Joukkue on asettanut omat tavoitteensa hyvinkin korkealle. Sarja on kuitenkin täynnä kovia pelimiehiä, joilla kokemusta riittää. Innokkaimmat ovat ehtineet julistaa meitä jo ykkösehdokkaaksi nousutaisteluun mutta joukkue ei ole lähdössä takki auki yhteenkään otteluun. Tiedossa on, että jokainen joukkue tulee Karkkilaan extra-tsempin kanssa ja mikäs on tullessa, jokainen pelaaja kuitenkin pelaa mieluummin ison ja äänekkään yleisön edessä. Tavoitteemme toki ovat nousukarsinnoissa, enkä näe tavoitetta mitenkään epärealistisena. Sarja oli viimevuonnakin ennätystasainen ja lopullinen tulos tulee olemaan kiinni pienistä asioista. Kannustuksen puutteesta se ei kuitenkaan tule olemaan kiinni, eiköhän pidetä siitä ihan yhdessä huolta.