Onnistuneesti pystyin välttelemään kirjoitusvuoroa pari viikkoa, mutta managerin viime julkaisun myötä on tuotava kortensa kekoon.

Ensin ajattelin kirjoittaa ”Me” hengestä, mutta manageri ehti ensin.

Karsinnoista en kirjoita, koska allekirjoittaneella ei ole tarpeeksi taustatietoa karsinnoista. Ne kirjoittakoot ketkä ovat katsoneet videot ja tietävät vastustajista enemmän. Toiseksi, runkosarjaa on vielä yksi ottelu jäljellä. Ennen karsintoja on vielä kuudet harjoitukset ja 1 vierasottelu. Sitten vasta koittaa karsintapäivä.

Sitten sain päähänpistoksen kirjoittaa Gandalfin ja Messiaksen välisestä väittelystä, että mitä kumpikin tuo nykyiseen Kau:n edustusjoukkueeseen. Vedoten henkilökohtaisiin syihin, jätin kirjoittamatta siitä.

Joten valitsin aiheeksi niinkin tylsän ja ajankohtaisen aiheen kun joukkueen nykytila.

Kuten varmasti kaikki tietävät, että kärsimme toisen tappion lauantaina Kisikselle. Kaikki kunnia vastustajalle, mutta kyllä tuo peli hävittiin aivan omien juttujen toimimattomuuteen. Jo pitkään on joukkueessa näkynyt pienoinen pakko tekemisen meininki, ja tietynlaisen rentouden puutetila. Kaikki kulminoitui Kisis matsissa, pelirohkeus puuttui, ja ei osattu ottaa luonnollisia ratkaisuja. Pari edellistä vastustajaa olimme voittaneet peruspelillä, mutta nyt vastus oli astetta kovempi ja sitä kautta tulos oli mitä oli.

Kuten mainitsin jo, joukkueella on kuusi yhteistä harjoitusta ja yksi peli ennen karsintoja. Tilanne ei todellakaan ole niin paha, että tarvitsisi painaa sitä surullisen kuuluisaa punaista paniikkinappia. Olen varma siitä, että 27.3 aatteemme mekkaan, liikuntahallille, astelee joukkue isolla J:llä. Joukkue, joka tarjoaa kotiyleisölle sitä mitä se on odottanut kokokauden. Joten virittäkää sumutorvenne iskukuntoon!

Itse lähden nyt puusavottaan pokasahan kanssa, tiedättehän, klapei ja hommii…

-Ilpo-