Ensimmäisissä harkoissani lähdin leikkaamaan korille, mutta leikkaus päättyi nopeasti, kun Sakala astui eteeni ja sain hetken keräillä luitani lattian pinnasta. Seuraavalla kerralla muistinkin jo varoa ja vartaloharhautuksella pääsin naarmutta ohi… Mutta onpa saanut Sakkekin maistaa ”muutamaa” blokkia korin alla sen jälkeen. Tällaiset tilanteet ovat kuitenkin opettaneet ja kehitys on ollut huimaa meillä junioreilla (kuulemma). Liiallinen kunnioitus ukkoja kohtaan on karissut pois ja tilalle on tullut kilpailua peliajasta.

Harjoittelemme miesten kanssa kolme kertaa viikossa, poikien kanssa kaksi kertaa salissa ja kaksi kertaa punttiksella, joka on mielestäni ihan sopiva määrä. Viikon jälkeen on melko puhki, mutta niin kuuluukin olla ja valmentajat ymmärtävät jos välillä ollaan treeneissä melko raskaalla jalalla. B-pojista sen verran, että niillä jotka eivät miesten kanssa treenaa jää saliharjoitusten määrä liian pieneksi, joka näkyy mm. huonona heittoprosenttina. Fyysisesti olemme kuitenkin sarjan parhaimmistoa Kimmon punttiohjelman ansiosta. Kauden alussa vanhemmilla ja meillä itsellämmekin oli hieman huolta koulun ja koriksen yhteensovittamisesta, mutta se on onnistunut yllättävän hyvin, eikä kumpikaan ole liiemmin kärsinyt.

Peleissä peliaikaa on tullut vaihtelevasti, enemmän kuitenkin kuin osasin ennen kautta aavistaa. Etenkin Salon turnaus on jäänyt positiivisena muistona mieleeni, sillä siellä sain kantaa osan vastuusta avainpelaajien puuttuessa. EBT -peli oli myös mieleenpainuva sekä pelin että yleisön vuoksi. Yleisöä onkin ollut huomattavasti enemmän kuin osasin kuvitella ja se on ainakin itseni saanut tsemppaamaan aivan erilailla isoja körmyjä vastaan. Junioreitakin on ollut kiitettävästi katsomassa ja toivon, että oman kylän poikien pelaaminen kannustaa heitä treenaamaan kovempaa, jotta hekin joku päivä pääsevät joukkueeseen. Edustusjoukkue tarvitsee lattian lakaisijoita tulevaisuudessakin =).

Tuomo on jo lyönyt itsensä  läpi ja uskon itseni ja Teemun seuraavan perässä viimeistään syksyllä kesän treenikauden jälkeen. Ja kun parin vuoden päästä meidän vuoromme kantaa vastuu tulee, olen varma, että me olemme valmiina…

Miikka Luosmaa