Pasi palasi Karkkilan paitaan ja tuuditti joukkueemme hyvänolontunteeseen 10 minuutiksi. Sitten onneksi jokainen ymmärsi, että voittaakseen M2D:ssä ottelun, pitää aina pelata (lue: puolustaa) tosissaan. Vaikka olimmekin ekan kympin unessa, niin kaikki kunnia hyvästä väännöstä Panttereille, joilla on mahdollisuus loppukauden aikana napsia useita voittoja vahvistuneella ryhmällään. Vielä kun saavat Räsäsen ja Silvennoisen riviin niin…

Meillä on edessä 4 hyvin ratkaisevaa ottelua. Tämän viikon sunnuntaina (31.1.) matkaamme Vantaalle, Hämeenkylän koululle, jossa kohtaamme PuHu:n. PuHu, josta kaavailin kevään mustaksi hevoseksi, on lunastamassa noita odotuksia. Hukkalauma on vakuuttavalla pelillä noussut jo sarjan kolmanneksi ja on kärsinyt ainoastaan kaksi tappiota enemmän kuin me. Voittamalla meidät PuHu ilmoittautuisi mukaan taistoon...

Vuosi 2010 päätettiin voitokkaissa merkeissä ja ansaittu ”joulutauko” on vietetty. Kinkun sulattelu alkoi joukkueella jo välipäivinä, kun hallille kokoonnuttiin pahasti vajaalla miehityksellä harjoittelemaan. Lähinnä heittoja ja pelaamista sisältäneillä harjoituksilla palautettiin tuntuma takaisin, jos se jollain oli ehtinyt kadota. Välipäivien miehitys antoi viitteitä tulevasta…

Vuosi 2011 alkaa mustien pilvien leijuessa joukkueen yllä. Tolvasen operoitu polvi kuntoutuu hitaasti, mutta toivottavasti varmasti. Tammikuun puolessa välissä olemme varmasti viisaampia. Syrjälän kipeytyneen jalkapöydän arvoitus ei ole selvinnyt ja miehen paluu haalarihommiin on täysin auki. Lisäksi joukkueen iskukykyä heikentävät Huovisen työmatkat ja Rinteen konferenssimatkat. Joukkueen vahvuudesta on poistunut Virolainen, omien siviilikiireiden vuoksi...

Majailemme tällä hetkellä sarjataulukon toisella paikalla, yhden tappio enemmän sarjaa johtavaa Wartti Basketia kärsineenä. Tavoitteenamme oli olla joulu tauolla kolmen parhaan joukossa. Voimme siis olla tyytyväisiä tämän hetkiseen sijoitukseen sarjassa. Iso kiitos tästä suorituksesta kuuluu joukkueen lisäksi tukijoille, kannattajille, talkoolaisille jne, jotka ovat luoneet ja koko ajan luovat lisää koripalloperinnettä ja –historiaa Karkkilaan. Ilman tätä Karkkilalaista koripalloperinnettä ja -historiaa ei olisi mahdollista kahdessa kaudessa nostaa joukkuetta 3. divisioonan keskikastista taistelemaan paikasta 1. divisioonaan. On kuitenkin vaikeaa olla täysin tyytyväinen, vaikka olemme tavoitteidemme tahdissa. Kolme tappiota on kärsitty ja mukavampaa olisi ollut voittaa.

Pelilliset otteemme syyskauden mittaan ovat ailahdelleet, korjaavia...

Seuraava on fiktiivinen kuvaus siitä, mitä pitkien pelimatkojen tekeminen käytännössä joukkueelle tarkoittaa ja mitä siellä bussissa saattaa tapahtua. Tarinassa käytetään esimerkkinä Etelä-Suomalaista koripallojoukkuetta, joka matkustaa Itä-Suomeen pelaamaan Suomen Cupia.

13.29 Linja-auto starttaa hallin edestä kyydissään suurin osa pelaajista, valmentaja Ana ja bussikuski Palkki. Juttu luistaa bussissa heti alusta alkaen, eikä tulevasta pitkästä 350km matkasta kohti vastustajan kotiluolaa ole haittaa. Tyynyt asettuvat paikoilleen, sillä ne kuuluvat pitkän reissun vakiovarustukseen. Joillakin , kuten Analla, niitä on kaksi. Tero on ottanut mukaan yhden jättityynyn. Iltapäivälehdet kahisevat ja ne alkavat kiertää. Urheiluosat erotetaan muusta lehdestä, jotta monille riittää luettavaa. Lehdet on nopeasti selailtu sitten alkaa mukaan...

Elokuu taittuu kohti loppuaan ja syksyiset kelit ovat astelleet Karkkilaan. Ihan hyvä niin. Kesän omatoimisen jakson jälkeen on siirrytty jälleen joukkueharjoitteluun. Kuun ensimmäinen viikko vietettiin Pyhäjärven Uimarannalla kuvioita jauhaen, koska Karkkilan Liikuntahalli oli suljettu. Uimaranta on mukava paikka viettää aikaa ja kesäpäiviä, mutta koripallon harjoitteluun se ei sovellu. Vaikka pidimme temmon alhaalla ja tosiaan vain hölkkäsimme kuvioita läpi, havaittiin liukkaan kentän vaarallisuus monesti. Itse en ymmärrä, miksi liikuntahalli oli suljettu heinäkuun ja elokuun ensimmäisen viikon, vaikka itse salille ei mitään remonttia oltu tehty. Tässä on kehittämisen paikka! Miksi estää kaupunkilaisia liikkumasta ja tosissaan urheilevia urheilemasta? Toinen ihmetystä herättänyt asia oli paikallisen salibandy joukkueen harjoitteleminen hallilla, vaikka se...

Muistan kun aloitin vuonna 1995 kesätyöt. Pääsin silloisen Santasalon, nykyinen Moventas, palvelukseen. Siis se siellä nykyisen Masuunin takana, silloin 1995 "Massea" ei vielä ollut. Pääsin vähän takaportin kautta hommiin, kun tunsin Mikkola Timon (kahden koripalloilevan pojan isä, jonka nuorempaa poikaa valmensin, sekä jossain vaiheessa myös KaU:n koripallojaoston puheenjohtaja), joka silloin toimi hammaspyöriä ja -akseleita valmistavan verstaan tuotantopäällikkönä Heikki Lehtosen leivissä. Työ oli hanttiluontoista homma karkasimossa ja opastajani toimi Karkkilan koripallopiireistä tuttu nimi, Matti Passi. Heinäkuussa päivän kohokohta oli silloisen (olenkohan tulossa vanhaksi, kun kaikki ovat "silloisia" / "nykyisiä"?) Radio Mafian (nykyisin Yle X) ohjelma Heinähässäkkä ja tarkemmin ottaen häirikkösoitto. Pilapuhelulla oli tarkoitus huijata puheluun...